Kaikkia eliöitä yhdistää dna, sen perusrakenne on samanlainen oravalla, männyllä, sienellä ja bakteerillakin. Yksilön perintötekijät eli geenit ovat tietynmittaisia jaksoja dna-ketjusta. Geenin pituus on yleensä muutamasta sadasta emäksestä tuhansiin. Kaikilla saman lajin yksilöillä on samat geenit, mutta yksilöiden erot selittyvät geenimuotojen eli alleelien erilaisuudella.
Proteiinit koostuvat aminohapoista, proteiinien aminohappojärjestys määräytyy dna-ketjun emäsjärjestyksen mukaan. Dna:n emäsjärjestys tulkitaan aina kolmen peräkkäisen emäksen muodostamina koodisanoina. Kukin emäskolmikko eli kodoni vastaa tiettyä aminohappoa.
Mutaatiot ovat perintöainekseen syntyviä pysyviä muutoksia Niitä aiheuttavat mutageenit, joita ovat muun muassa eräät kemikaalit, ionisoiva säteily ja jotkin virukset.
Mutaatioita tapahtuu sekä somaattisissa soluissa että sukusoluissa. Vain sukusoluissa tapahtuvat mutaatiot periytyvät suvullisesti lisääntyvillä eliöillä. Suvuttomasti lisääntyvillä myös somaattisten solujen mutaatiot voivat siirtyä jälkeläisiin.
Yleensä mutaatiot ovat haitallisia, sillä luonnonvalinta on seulonut ja rikastunut populaatioon ympäristöön parhaiten sopivat alleelit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti